Oslo, Norja: nähtävyydet ja kiehtovimmat paikat

   Mainokset
  


Sää Oslossa nyt:


Oslo, Norja
Etelä-Norjassa sijaitseva maan pääkaupunki Oslo on reilun puolen miljoonan (esikaupunkeineen 800000) asukkaan siisti kaupunki, ja maan keskus muun muassa poliittisesti ja kulttuurillisesti. Pitkä etelästä pohjoiseen kulkeva Oslonvuono päättyy kaupunkiin, joten Oslon miljöössä meri on näkyvä elementti. Oslo tunnetaan myös hyvin luonnonmukaisena kaupunkina, jossa kaupunkia reunustavan meren vastakohtana sen toisella laidalla nousevat kukkulat ja vuoret. Korkealuokkaisista museoistaan ja vihreistä puistoistaankin tunnetun Oslon läpi virtaa Akerselva-joki. Oslon kaupungintalo on tunnettu erityisesti siitä, että siellä jaetaan vuosittain Nobelin rauhanpalkinto. Vaikka Oslo onkin listattu esimerkiksi vuonna 2006 maailman kalleimmaksi kaupungiksi, vähemmälläkin rahamäärällä pärjää jos vain viitsii etsiä ja valikoida tuotteita ja palveluja. Oslo on pohjolan vanhin pääkaupunki, ja se juhli tuhatvuotista taivaltaan vuonna 2000. Urheiluhullun kansakunnan pääkaupungissa ilmasto on pitkälti melko samankaltainen kuin Suomessakin, paitsi sumua ja usvaa esiintyy huomattavasti enemmän ja luntakin saadaan usein paljon. Myös kesäaikaan voi olla pitkiäkin jaksoja lämmintä, vaikka mereltä puhaltavat raikkaat tuulet voivatkin tuntua viileiltä.
 

Vigelandin patsaspuisto, Oslo
Yli 320 hehtaarin suuruinen kuvanveistäjä Gustav Vigelandin luoma patsaspuisto on yksi Oslon suosituimmista nähtävyyksistä. 212 patsaasta ja 600 hahmosta koostuvan puiston patsaat ovat tehty hyvin eläväisen näköisiksi. Mielenkiintoiset patsaat ovat mielenkiintoisissa asennoissa: lapsi kiukkuaa, mies nostaa haavoittunutta, miehet ovat juoksuasennossa kädet kohotettuina ylös, lapsi ponnistaa miehen reideltä pitäen tämän kädestä kiinni, lapset ratsastavat äitinsä selässä ja niin edelleen. Patsaiden tarkoitus lienee kuvata ihmisen elämänkaarta, riemua ja myös surua. Patsaspuisto kuuluu Frognerin puistoon, ja Vigeland on suunnitellut patsaiden lisäksi myös puiston maisemat ja rakenteen. Alueen keskeisin paikka on sen korkeimmalla kohdalla sijaitseva monoliittitasanne, jonka 17 metriä korkeaan kiveen on veistetty noin 120 ihmishahmoa. Tasanteen portaiden ihmishahmot esittävät elämän eri vaiheita syntymästä kuolemaan myötäpäivään kierrettäessä. Vuonna 1942 valmistuneen Vigelandin patsaspuiston 100 metriä pitkä ja 15 metriä leveä silta ylittää puistoalueen vesistön. Sillan kaiteille on pystytetty lukuisia pronssisia patsaita, aikuisia ja lapsia. Sillan toisessa päässä on suuri suihkulähde, jota patsaat kannattelevat päittensä päällä. Myös puiston portti lohikäärmeineen ja puiston päädyn elämänpyörä, jossa ihmishahmot muodostavat kehän, ovat puiston tunnetuimpia muodostelmia.
 



Akershusin linna, Oslo
Tiettävästi 1200- ja 1300-luvun taitteessa valmistunut puolustukseen tarkoitettu Akershusin linna sijaitsee niemellä Oslossa, ja toimii nykyään vierailukohteena, jossa järjestetään erilaisia juhlatilaisuuksia. Linnoituksen rakennuksissa toimii myös parikin museota. Sotamuseo esittelee lähinnä 1800-luvun norjalaisen armeijan rekvisiittaa, ja toisen maailmansodan aikana toimineen vastarintaliikkeen museossa voi tutustua Norjan miehityksen vaiheisiin. Akershusin linna ei ole loistelias linnoitus, vaan pikimminkin vaatimaton ja karu. Linnoituksen ympäristö on viihtyisää retkeilyaluetta, ja linnan sisätiloihinkin pääsee tutustumaan, tosin vain oppaan johdolla. Akershusin linna muistuttaa melko paljon Turun linnaa.
 
 

Kon-Tiki-museo, Oslo
Bygdøyn niemellä sijaitseva Kon-Tiki-museo on perustettu maailmankuulun tutkimusmatkailija ja kirjailija Thor Heyerdahlin väitteen pohjalle, että Polynesialla on voinut asua Etelä-Amerikasta tulleita ihmisiä esikolumbiaanisella ajalla. Heyerdahl matkusti vuonna 1947 retkikuntineen Peruun, jossa he rakensivat 1400-luvun tietämyksen mukaisen lautan ja purjehtivat sillä reilussa sadassa päivässä Polynesiaan. Museo esittelee viisi perusnäyttelyä: Ra, Tigris, Fatu-Hiva, Kon-Tiki, ja Easter Island. Nämä näyttelyt kertovat vanhoista alkeellisista merenkulkuvälineistä, kaukaisista saarista ja Heyerdahlin elämästä ja tutkimuksista. Museossa on myös esillä vaatimaton lautta, jollaisen avulla tutkimusmatkailija retkikuntansa kanssa ja ihmiset monta vuosisataa sitten matkustivat yli valtamerten.
 
 

Viikinkilaivamuseo, Oslo
Myös Bygdøyssä sijaitsevassa viikinkilaivamuseossa on nimensä mukaisesti esillä viikinkilaivojen (tai -veneiden) lisäksi myös viikinkiajan esineitä. Museon kolme viikinkilaivaa on löydetty hautakummuista, ja ne ovat kaikki rakennettu 800-luvulla. Koristelluin alus, Oseberg, on tammesta tehty vene, johon mahtui 30 hengen miehistö ja jota käytettiin huvisouteluun merellä. Kepeästi valtamerta kyntävää Gokstadia käytettiin taas muun muassa ryöstöretkeilyyn. Gokstad on pituudeltaan 24 metriä ja leveydeltään 5 metriä. Veneistä löytyneet viikinkiajan esineet, kuten silkkikankaat ja villaiset vaatekappaleet kertovat sen, että viikingit olivat tottuneita merenkulkijoita, jotka olivat käyneet hyvinkin kaukana asuinsijoiltaan.
 
 
 

Holmenkollen, Oslo
Oslon mäkinen kaupunginosa Holmenkollen on kuuluisa joka vuosi järjestettävästä talviurheilutapahtumastaan ja erityisesti mäkihyppymäestään, joka on maailman vanhin. Ensimmäisen kerran paikalla hypättiin kilpaa vuonna 1892. Lukuisat Holmenkollenissa järjestettävissä kisoissa päälajeina ovat olleet mäkihyppy, maastohiihto, ampumahiihto ja yhdistetty. Katsomopaikoille mahtuu samanaikaisesti 50000 katsojaa, mäkiennätys 134 metriä on vuodelta 2005 Andreas Widhölzlin nimissä. Nostalgista hyppyrimäkeä voi toki myös mennä ihmettelemään kesäaikaankin.
 
 
 
 

Munch-museo, Oslo
Norjalaisen kansainvälisestikin kuuluisan taidemaalari Edvard Munchin Oslon kaupungille lahjoittamien töiden pohjalle perustettu Munch-museo esittelee tuhansien taideteosten kokoelman taiteilijan maalauksia, piirustuksia, graafisia vedoksia ja muita töitä. Kaikki teokset eivät mahdu esille yhdellä kertaa, vaan näyttelyitä vaihdetaan aika ajoin. Vuonna 1946 perustetussa museossa on pääasiassa Munchin psykologisia ekspressionismin tyyliin maalattuja tauluja, joissa on yleensä ankea ja synkkä tunnelma. Tärkeimpiä Muchin töitä ovat Huuto (1893), Sairas lapsi (1886), Vampyyri (1894), Madonna (1895), Tuhkat (1894) ja Silta.
 
 
 
 

Kuninkaanlinna ja Karl Johanin kävelykatu, Oslo
Det Kongelige Slott eli kuninkaanlinna sijaitsee keskeisellä paikalla Oslossa kaupungin pääkadun, Karl Johanin, toisessa päässä. Näyttävä rakennus toimii maan valtiopäämiehen virallisena asuinsijana. Linna on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ja sen vahdinvaihto on hieno tapahtuma. Karl Johan on vilkas kävelykatu, jota pitkin on mukava kävellä ja tutustua kauppoihin, rakennuksiin ja kaupungin tunnelmaan.







Warning: call_user_func_array() expects parameter 1 to be a valid callback, function 'thesis_prev_next_posts' not found or invalid function name in /home/u35015/public_html/wp-includes/class-wp-hook.php on line 298